Matkalla-toimintamalli on kustannustehokas ja ammattilaisia työllistävä tapa kuntien kulttuurityön tekemiseen
Rakennemuutosta
Kulttuuria kaikille
Budjetointia
Pitovoimaa
TEA-viisari
Matkalla -hankkeessa mukana olevat kulttuurikeskukset
Kiertävää työtä syrjäisemmillä pitkien välimatkojen seuduilla tekevät toimijat ovat Kulttuurikattila, Uulun liikkuva Lastenkulttuurikeskus sekä Kainuun lasten- ja nuortenkeskus Kulttura. Kattila hallinoi hanketta, mutta Uulu ja Kulttura koordinoivat oman alueensa kuntien kops-työtä ja Matkalla-mallin kehittämistä.



KOPSit Matkalla-mallin kivijalkana
Kulttuurikasvatussuunnitelmat kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiaan. KOPSIT varmistavat vuosittain minimitason lasten ja nuorten päiväkoti/kouluaikaan saamasta ammattilaisten ohjaamasta kulttuurista, sekä näkijänä, että kokijana.
Matkalla-mallia kehitään yhteensä 23 kunnan kanssa
Matkalla -malli pyrkii siihen, että kunta saisi yhteen soveltuvin osin hyvinvointisuunnitelman ja kulttuurikasvatussuunnitelman, ja pystyisi helposti vastaamaan mm. TEA-viisarin kulttuurikysymyksiin. Matkalla-malli auttaa budjetoimaan, ennakoimaan ja kalenteroimaan asioita vuosiksi eteenpäin.

Kattila: Kittilä
Enontekiö Muonio Ylitornio
Posio Sodankylä Simo
Savukoski Pelkosenniemi Salla
Inari Utsjoki
Taivalkoski
Kulttura: Hyrynsalmi
Ristijärvi Puolanka
Paltamo Suomussalmi
Uulu: Mäntyharju
Ruovesi Kuhmoinen Joutsa
Lieksa
Matkalla-mallin tarkoituksena on
2) Laajentaa kulttuurikasvatussuunnitelmien sisällöt koskemaan kaikkia kunnan asukkaita lasten ja nuorten lisäksi
5) Helpottaa vastaamista mm. TEA-viisarin (kunnan asukkaiden terveydenedistämisaktiivisuus) kulttuurikysymyksiin
Tuloksena budjetoidut kuntakohtaiset mallit
Matkalla-malllin kehitykseen saatu rahoitus Taikesta ja OKM:stä mahdollistaa kunnille annettavan koordinaatioavun sekä vuoden 2024 ajan kokeiltavat KOPS-työpajat edullisesti erilaisille kohderyhmille (esim. palvelutalot, työhyvinvointi, kehitysvammaiset, etsivä nuorisotyö).



MATKALLA-toimintamalli: pilotista perustoiminnaksi
Tämä on ollut oikein toimiva yhteistyö. Olemme pystyneet Matkalla-mallin kautta varaamaan kunnan kulttuuritoiminnan rahoista, jotka eivät ole kovin suuria, mielekkäitä kokonaisuuksia monelle taholle.
Hanna Laitinen, kirjastotoimenjohtaja, Ylitornio
Kattila on lappilainen lastenkulttuurikeskus, jonka kautta työskentee suuri osa Lapin lastenkulttuuriammattilaisista lukuisilta eri taiteenaloilta. Kulttuurityön tekeminen Lapissa ei ole ihan samanlaista kuin etelässä: täällä melkein minkä tahansa suunnittelu vaatii painimista pitkistä etäisyyksistä johtuvien aikatauluongelmien sekä kustannusten kanssa. Siksi Kattilalla on Matkalla-toimintamalli, joka pilotin jälkeen juurtui osaksi perustyötä. Mallin päämäärä on selkeyttää, järkeistää, pysyvöittää ja helpottaa. Win-win-win-rakenne on ainoa tapa, jolla uutta kannattaa rakentaa.
Matkalla-mallissa kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisia työpajoja vakaan ja kouluun tekemään tulleet ohjaajat jatkavat työpäiväänsä muissa yksiköissä. Matkalla-mallin puitteissa viedään musiikkia, draamaa, sanataidetta, nukketeatteria, tanssia, sirkusta, mediataidetta, valokuvausta, elokuvataidetta, kädentaitoja, muotoilua ja kuvataidetta hyvin erilaisille yleisöille. Pääkohteita ovat ikäihmiset, kehitysvammaiset, nuoret, vauvaperheet, mielenterveys/päihde/työkuntoutujat, kylätoiminta, työhyvinvointi ja päättäjät. Vuositasolla Lapin alueella tehdään noin 350 Matkalla-mallin työpajaa.
Arvostan sitä että tämä tarjotaan kokonaispakettina kunnalle.
Airi Mäkinen-Vaarala, kulttuurituottaja, Salla
Kulttuurikasvatussuunnitelmissa kunnan historia, merkkihenkilöt ja käyntikohteet yhdistetään opetussuunnitelman vaatimuksiin ja eri taideaineisiin. Työpajapohjaisissa suunnitelmissa tietty luokka-aste voi vaikkapa tutustua retkellä kunnan keskustassa olevaan vanhaan tuulimyllyyn, ja historian tai ympäristöopin tunnilla myös paikkakunnan kuuluisaan mylläriin. Tähän yhdistetään esimerkiksi draamakasvattajan työpaja, jossa tehdään taiteenalan keinoin myllärin persoonaa ja elämää tutuksi.
Sen sijasta että taidekasvattaja ajaisi kuntaan X, pitäisi työpäivän aikana vain tämän koulupajan ja lähtisi kotiin, hän jatkaakin päiväänsä pitämällä vaikkapa iltapäivällä draamatyöpajan palvelutalossa ja illalla koko perheen pajan paikallisessa kylätalossa. Näin saadaan tärkeää, vuositasolla pysyvää ja ennakkoon budjetoitua lisätyötä alueen taideammattilaisille ja samoilla matkakuluilla paljon lisää tarjontaa eri kohderyhmille. Matkalla-malli liikuttelee yksittäisiä työpajaohjaajia, joka takaa kustannustehokkuuden ja joustavuuden.
Se että Kattilasta päin hoidetaan nämä asiat jämptisti, säästää minulta isosti työaikaa.
Sirpa Koskenlaine, hyvinvointijohtaja, Pelkosenniemi
Kattilan kuntasopimuksissa on yleensä samassa paperissa sekä kulttuurikasvatuksen osuus että Matkalla-mallin työpajat, ja suuri osa kunnista on ulkoistanut Kattilalle sekä kulttuurikasvatussuunnitelman että Matkalla-mallin koordinaation. Jotta Kattilassa selvitään kymmenien kuntien viidakossa, meillä on sopimuksissa kiinteät viikot, jolloin toiminta missäkin vuosittain tapahtuu. Niitä ei muutella, mikä pitää kokonaisuuden kasassa. Tämä on myös kuntien etu, sillä kaikissa yksiköissä hyödytään säännöllisesti toistuvasta, kalenteroidusta toiminnasta.
Tämä on sekä helpoin että kustannustehokkain tapa tuottaa näiden kohderyhmien kulttuuripalveluja.
Tiina Luokkanen, kulttuurituottaja, Taivalkoski
Matkalla-mallin pilottia 2023-2024 rahoitti Taike-HAMA. Jo silloin kunnat maksoivat työpajoista osansa, ja niin tehdään myös nyt hankkeen loputtua. Tänä vuonna malli pyörii jo omalla rahoituksella: matka- ja majoituskulut tulevat lastenkulttuurin puolelta, koska kaikkiin matkoihin sisältyy vaka- tai kouluvieraluja. Kunnat maksavat 60% pajahinnasta. Loput 40% kerätään vuositasolla hyvinvointialueelta ja/tai erilaisista hankkeista, joita rahoittaa useampi taho. Tarkoitus on koko ajan ollut luoda malli, jossa rahoituspohjassa on monta hanaa. Näin asiat pystytään varmimmin toteuttamaan vaikka yksi hana menisikin kiinni.
Olemme innoissamme toiminnan muuttumisesta pysyväksi. Mikä tärkeintä, niin ovat myös asiakkaat.
Kiitos kun saimme teidät tänne! Kaikki työpajat olivat huippuhienoja sekä mukaansatempaavia. Koska pääsette taas tulemaan?
Sodankylän työpaja, ohjaaja




