Matkalla-toimintamalli on kustannustehokas ja ammattilaisia työllistävä tapa kuntien kulttuurityön tekemiseen

Rakennemuutosta

Kulttuuria kaikille

Budjetointia

Pitovoimaa

TEA-viisari

Matkalla -hankkeessa mukana olevat kulttuurikeskukset

Kiertävää työtä syrjäisemmillä pitkien välimatkojen seuduilla tekevät toimijat ovat Kulttuurikattila, Uulun liikkuva Lastenkulttuurikeskus sekä Kainuun lasten- ja nuortenkeskus Kulttura. Kattila hallinoi hanketta, mutta Uulu ja Kulttura koordinoivat oman alueensa kuntien kops-työtä ja Matkalla-mallin kehittämistä.

Kultuurikattila, Lappi
Uulun liikkuva Lastenkulttuurikeskus, Pirkanmaa
Kainuun lasten- ja nuortenkeskus Kulttura, Kainuu

KOPSit Matkalla-mallin kivijalkana

Kulttuurikasvatussuunnitelmat kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiaan. KOPSIT varmistavat vuosittain minimitason lasten ja nuorten päiväkoti/kouluaikaan saamasta ammattilaisten ohjaamasta kulttuurista, sekä näkijänä, että kokijana.

Matkalla-mallia kehitään yhteensä 23 kunnan kanssa

Matkalla -malli pyrkii siihen, että kunta saisi yhteen soveltuvin osin hyvinvointisuunnitelman ja kulttuurikasvatussuunnitelman, ja pystyisi helposti vastaamaan mm. TEA-viisarin kulttuurikysymyksiin.  Matkalla-malli auttaa budjetoimaan, ennakoimaan ja kalenteroimaan asioita vuosiksi eteenpäin.

Hyvin tärkeä osa-alue pitkien välimatkojen Lapissa on luonnon ja kuntien kukkaroiden säästäminen: kun eri kuntien kulttuurikalenterit toteutetaan kustannustehokkaasti, saadaan kuljettua kimppakyydeillä ja ohjattua töitä tekijöille samalla suunnalla useamman kunnan alueella.

Kattila: Kittilä  

Enontekiö Muonio Ylitornio  

Posio Sodankylä Simo  

Savukoski Pelkosenniemi Salla 

Inari Utsjoki  

Taivalkoski 

Kulttura: Hyrynsalmi  

Ristijärvi Puolanka

Paltamo Suomussalmi

 

Uulu: Mäntyharju  

Ruovesi Kuhmoinen Joutsa

Lieksa

Matkalla-mallin tarkoituksena on

1) Helpottaa kuntien kulttuuritoimien työtaakkaa muuttamalla rakennetta

2) Laajentaa kulttuurikasvatussuunnitelmien sisällöt koskemaan kaikkia kunnan asukkaita lasten ja nuorten lisäksi

3) Auttaa budjetoimaan, ennakoimaan ja kalenteroimaan kuntien kulttuurisisältöjä vuosiksi eteenpäin
4) Luoda aikataulutuksella pysyviä työpaikkoja, jotta taide- ja kulttuurikasvattajat saadaan pidettyä alueella

5) Helpottaa vastaamista mm. TEA-viisarin (kunnan asukkaiden terveydenedistämisaktiivisuus) kulttuurikysymyksiin

Tuloksena budjetoidut kuntakohtaiset mallit

Matkalla-malllin kehitykseen saatu rahoitus Taikesta ja OKM:stä mahdollistaa kunnille annettavan koordinaatioavun sekä vuoden 2024 ajan kokeiltavat KOPS-työpajat edullisesti erilaisille kohderyhmille (esim. palvelutalot, työhyvinvointi, kehitysvammaiset, etsivä nuorisotyö).

Taiteen edistämiskeskus Logo
Opetus- ja kulttuuriministeriö logo

MATKALLA-toimintamalli: pilotista perustoiminnaksi

Tämä on ollut oikein toimiva yhteistyö. Olemme pystyneet Matkalla-mallin kautta varaamaan kunnan kulttuuritoiminnan rahoista, jotka eivät ole kovin suuria, mielekkäitä kokonaisuuksia monelle taholle.

Kattila on lappilainen lastenkulttuurikeskus, jonka kautta työskentee suuri osa Lapin lastenkulttuuriammattilaisista lukuisilta eri taiteenaloilta. Kulttuurityön tekeminen Lapissa ei ole ihan samanlaista kuin etelässä: täällä melkein minkä tahansa suunnittelu vaatii painimista pitkistä etäisyyksistä johtuvien aikatauluongelmien sekä kustannusten kanssa. Siksi Kattilalla on Matkalla-toimintamalli, joka pilotin jälkeen juurtui osaksi perustyötä. Mallin päämäärä on selkeyttää, järkeistää, pysyvöittää ja helpottaa. Win-win-win-rakenne on ainoa tapa, jolla uutta kannattaa rakentaa.

Matkalla-mallissa kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisia työpajoja vakaan ja kouluun tekemään tulleet ohjaajat jatkavat työpäiväänsä muissa yksiköissä. Matkalla-mallin puitteissa viedään musiikkia, draamaa, sanataidetta, nukketeatteria, tanssia, sirkusta, mediataidetta, valokuvausta, elokuvataidetta, kädentaitoja, muotoilua ja kuvataidetta hyvin erilaisille yleisöille. Pääkohteita ovat ikäihmiset, kehitysvammaiset, nuoret, vauvaperheet, mielenterveys/päihde/työkuntoutujat, kylätoiminta, työhyvinvointi ja päättäjät. Vuositasolla Lapin alueella tehdään noin 350 Matkalla-mallin työpajaa.

Arvostan sitä että tämä tarjotaan kokonaispakettina kunnalle.

Kulttuurikasvatussuunnitelmissa kunnan historia, merkkihenkilöt ja käyntikohteet yhdistetään opetussuunnitelman vaatimuksiin ja eri taideaineisiin. Työpajapohjaisissa suunnitelmissa tietty luokka-aste voi vaikkapa tutustua retkellä kunnan keskustassa olevaan vanhaan tuulimyllyyn, ja historian tai ympäristöopin tunnilla myös paikkakunnan kuuluisaan mylläriin. Tähän yhdistetään esimerkiksi draamakasvattajan työpaja, jossa tehdään taiteenalan keinoin myllärin persoonaa ja elämää tutuksi. 

Sen sijasta että taidekasvattaja ajaisi kuntaan X, pitäisi työpäivän aikana vain tämän koulupajan ja lähtisi kotiin, hän jatkaakin päiväänsä pitämällä vaikkapa iltapäivällä draamatyöpajan palvelutalossa ja illalla koko perheen pajan paikallisessa kylätalossa. Näin saadaan tärkeää, vuositasolla pysyvää ja ennakkoon budjetoitua lisätyötä alueen taideammattilaisille ja samoilla matkakuluilla paljon lisää tarjontaa eri kohderyhmille. Matkalla-malli liikuttelee yksittäisiä työpajaohjaajia, joka takaa kustannustehokkuuden ja joustavuuden.

Se että Kattilasta päin hoidetaan nämä asiat jämptisti, säästää minulta isosti työaikaa.

Kattilan kuntasopimuksissa on yleensä samassa paperissa sekä kulttuurikasvatuksen osuus että Matkalla-mallin työpajat, ja suuri osa kunnista on ulkoistanut Kattilalle sekä kulttuurikasvatussuunnitelman että Matkalla-mallin koordinaation. Jotta Kattilassa selvitään kymmenien kuntien viidakossa, meillä on sopimuksissa kiinteät viikot, jolloin toiminta missäkin vuosittain tapahtuu. Niitä ei muutella, mikä pitää kokonaisuuden kasassa. Tämä on myös kuntien etu, sillä kaikissa yksiköissä hyödytään säännöllisesti toistuvasta, kalenteroidusta toiminnasta.

Tämä on sekä helpoin että kustannustehokkain tapa tuottaa näiden kohderyhmien kulttuuripalveluja.

Matkalla-mallin pilottia 2023-2024 rahoitti Taike-HAMA. Jo silloin kunnat maksoivat työpajoista osansa, ja niin tehdään myös nyt hankkeen loputtua. Tänä vuonna malli pyörii jo omalla rahoituksella: matka- ja majoituskulut tulevat lastenkulttuurin puolelta, koska kaikkiin matkoihin sisältyy vaka- tai kouluvieraluja. Kunnat maksavat 60% pajahinnasta. Loput 40% kerätään vuositasolla hyvinvointialueelta ja/tai erilaisista hankkeista, joita rahoittaa useampi taho. Tarkoitus on koko ajan ollut luoda malli, jossa rahoituspohjassa on monta hanaa. Näin asiat pystytään varmimmin toteuttamaan vaikka yksi hana menisikin kiinni. 

Olemme innoissamme toiminnan muuttumisesta pysyväksi. Mikä tärkeintä, niin ovat myös asiakkaat.

Kiitos kun saimme teidät tänne! Kaikki työpajat olivat huippuhienoja sekä mukaansatempaavia. Koska pääsette taas tulemaan?

Lisätiedot:

Henna Leisiö

henna@kulttuurikattila.fi

044 524 56 93